Tavoite
Tieteellisesti tutkittujen perinnehoitojen, kuten kalevalaisen jäsenkorjauksen saaminen terveyden ja sairaanhoidon rinnalle lisäämällä tietoisuutta tuki- ja liikuntaelinhoitojen kehittämistarpeesta sekä kalevalaiseen jäsenkorjaushoitoon liittyvän hyvän, kustannustehokkaan ja hoitoturvallisen hoitovasteen saamiseksi terveydenhoidon rinnalle.
Nostaa suomalaisten puhtaiden luonnontuotteiden merkitystä esille ja edistää niiden saatavuutta.
Perusteet perinnehoitojen arvostuksen nostamiselle
Uudessa valtioneuvoston hallitusohjelmassa 3.6.2019 – Osallistuva ja osaava Suomi – todetaan, että yhteiskuntaa hoidetaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisti kestävältä pohjalta. Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset arvioidaan kattavasti sekä parannetaan kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuutta sekä lisätään matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niistä johtuvat ongelmat aiheuttavat terveydenhoidossa kustannuksia yhä lisääntyvässä määrin. Näitä kustannuksia voitaisiin merkittävästi vähentää ja niiden ennaltaehkäisyä hoitaa saattamalla tieteellisesti tutkittu ja hyvän hoitovasteen omaava kalevalainen jäsenkorjaushoito terveydenhoidon rinnalle.
OECD -raportin 2016 mukaan Suomi käyttää eurooppalaisittain paljon rahaa sairauspäivärahoihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tämä johtuu mm. tuki- ja liikuntaelinongelmista ja niistä johtuvista sairauksista. Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa kerrotaan, että 1,9 miljoonalla työikäisellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma eli 75 % työikäisistä kärsii näistä ongelmista. Kun 1,7 miljoonaa kärsii tuki- ja liikuntaelinongelmista ja ongelmaisten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, sopii ihmetellä miksi asiaan ei ole reagoitu eikä ole nähty tästä syntyvien kustannusvaikutusten karkaavan käsistä.
Tuki- ja liikuntaelinongelmia pyritään usein hoitamaan turhiksi osoittautuneilla leikkauksia ja riippuvuutta aiheuttavilla ja ympäristöä kuormittavilla lääkkeillä. Hoidolliseksi ratkaisuksi suositellaan liikuntaa, joka ei useinkaan ole mahdollista liikkeestä aiheutuvien kipujen takia.
Terveydenhoidossa tarvitaan fysiologisten kokonaiskäsitteiden ja manuaalisen fysiatriaosaamisen taitoja. Ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten fysiatrista kehonlukutaitoa tulee kehittää ymmärtämään kehon virheasentojen aiheuttamat ongelmat. Manuaalisen fysiatrian tuntemus on välttämätön kehon toiminnallisten rakenteiden ja aineenvaihdunnan ymmärtämiselle. Huomioitavaa on myös se, että monet kalliita erikoissairaanhoitoa vaativista lisäongelmista johtuvat tuki- ja liikuntaelinrakenteiden pitkittyneestä hoidon puutteesta.
Opetushallituksen erillisyksikkö (Karvi) on arvioinut vuonna 2018 lääkärikoulutuksen ja toteaa, että lääkäreiden koulutuksesta puuttuu näkemys valmistuvilta lääkäreiltä vaadittavista taidoista ja asenteista ja, että yliopistoissa ei ole yhtenäistä osaamistavoitetta.
Hallituksen tulee ottaa huomioon potilaan mahdollisimman tehokas hoitoketju ja nopea kuntoutuminen. Kun potilaita hoidetaan oikealla tavalla, terveydenhuoltohenkilöstö pystyy ratkaisemaan TULE –ongelmat lyhyessä ajassa tehokkaasti ja sairaspäiviä syntyy vähemmän. Suomessa ei ole varaa siihen, että hoidamme ja lääkitsemme potilaita tavalla, joka ei edesauta potilaan paranemista, vaan kasvattaa entisestään hoidon tarvetta. Myös terveydenhoitohenkilöstöä kuormittaa yhä suuremmassa määrin tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamat kivut ja työkuntoisuuden menetykset.
Tieteellisten tutkimusten näytön merkitys tulee huomioida myöskin perinnehoitojen osalta. Kalevalaisesta jäsenkorjaushoidosta on tehty toisistaan riippumattomia kliinisiä satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia 5 kappaletta, vertaisarvioituja tutkimuksia 4, yksi väitöskirja, 2 pro gradu tutkielmaa sekä yli 10 julkaisua suomalaisissa tiedelehdissä. Kalevalainen jäsenkorjaus on käytössä koko maassa.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on ihmisten terveyteen keskittyvä Yhdistyneiden kansakuntien järjestö, joka on hyväksynyt perinteistä lääketiedettä koskevan globaalin strategian vuosille 2014-2023. WHO:n strategiassa ja kannanotoissa kehotetaan jäsenmaita laatimaan kansallinen perinteisen lääketieteen strategia niin, että tieteellisesti tutkitut perinnehoidot integroidaan julkiseen terveydenhuoltoon, erityisesti perusterveydenhuoltoon. WHO:n tietojen mukaan tällainen strategia on jo 70 maassa ja joka kolmannessa maassa maapallolla on alan yliopistollista opetusta. WHO painottaa strategia-asiakirjassaan tutkimuksella osoitettuja vaikutuksia, hoitojen turvallisuutta, taloudellisuutta, koulutuksen ja tutkimuksen lisäämistä sekä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa.
Maailman terveysjärjestö WHO on esittänyt, että perinteisen lääketieteen tietämystä, hoitoja ja hoitokäytäntöjä tulee kunnioittaa, säilyttää ja edistää sekä tiedottaa niistä laajasti ja asianmukaisesti kunkin maan olosuhteet huomioon ottaen. WHO edellyttää, että tieteellisesti tutkitut, määrämuotoiset perinnehoidot otetaan käyttöön kansanterveyden edistämiseksi. Perinnehoitoja pidetään itsestään selvyytenä eikä niiden merkitystä ymmärretä, niiden vaikuttavuutta kansanterveyteen vähätellään. Kemikalisoituminen on saanut valtaa ja yhä uusia elintapasairauksia syntyy. Tästä syystä katsottiin tarpeelliseksi perustaa maahamme perinnehoitojen neuvottelukunta jakamaan tietoa perinteestä ja sen merkityksestä jopa kansainvälisellä foorumilla.
Suomessa on tehty erinäisiä perinnehoitoihin liittyviä tutkimuksia, mutta tutkimuksiin pohjautuvaa osaamista ei ole integroitu terveydenhuoltoon. Eniten löytyy hoidollista vaikuttavuutta kuvaavia tieteellisiä tutkimuksia tuki- ja liikuntaelinhoitoihin lukeutuvasta Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta. Myös saunomisen ja kuppauksen terveydellisiä vaikutuksia on arvioitu.
Kansanlääkintäseura ry on perustettu vuonna 1986 tallentamaan, tutkimaan ja siirtämään perinneosaamista uusille osaajille. Tutkimustuloksia kehon virheasentojen – ryhtivirheiden – käsittelyperinteestä (jäsenkorjaus, myöhemmin Kalevalainen jäsenkorjaus) löytyy neljältä vuosikymmeneltä. Tieteellisten näyttöjen jälkeen määrämuotoinen Kalevalainen jäsenkorjaus suojattiin EU:n harmonisointiviraston nimisuojauksella erotukseksi muista jäsenkorjausmuodoista potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
Perinnehoitojen neuvottelukunta jatkaa Kansanlääkintäseuran ry:n aloittamaa työtä WHO:n tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vuonna 2013 Kansanlääkintäseura ry:n hallitus esitti vuosikokoukselle perinnehoitojen neuvottelukunnan perustamista, jolloin yhdistys voisi laajemmin tuoda esille kansallisen hoitoperinteemme hyvät hoitokäytänteet. Seuraavana vuonna seura päätti perustaa säätiön ja katsoi neuvottelukunnan roolin soveltuvan paremmin Kalevalainen kansanparannus -säätiön toimintaan. Säätiö rekisteröitiin 22.8.2014. Seuran vuosikokous siirsi neuvottelukunnan toiminnan perustetulle säätiölle ja säätiö otti toiminnan vetovastuun.
Julkaista terveyden- ja sairaanhoidon käyttöön suomalaisia tieteellisesti tutkittuja perinnehoitoja käsittelevä kirja (mm. kalevalainen jäsenkorjaus, kuppaus, sauna, kasvilääkintä, ravinto), edistämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
Perinnehoitoja tutkineiden ja käyttäneiden asiantuntijoiden kirjoittama kirja, Perinnehoitojen verhottu tieto, julkaistiin heinäkuussa 2017 Porin Jazzien yhteydessä osana Suomi 100 -juhlavuotta. Kirjan 4000 kpl:een painosta on omakustanteisena päätynyt kansalaisten käyttöön noin 2500 kpl:tta.